sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Mistä kaikki sai alkunsa ?

Vuonna x täytin 40 vuotta. Silloinen neljäkymmenvuotias minäni haaveili Kilimanjarolle kiipeämisestä.

Haaveet ja umelmat voivat käydä toteen, kun jaksaa uskoa ja toivoa. Usein unelmat toteutuvat vähän toisella tavalla kuin haaveillessa ajattelee. Näin minulle on käynyt.
Tuleva Arusha ja Afrikan kolmas matka toteuttavat tuota unelmaa - nähdä, kokea ja asettua alttiiksi uudelle. Kuvittelen olevani notkea ja joustava ja asetun oppimaan uutta uudella tavalla.

Kiipesin Afrikan katolle vuonna 2011 ja kun lentokone nousi Kilimanjaron kentältä kohti kotia, muistan voimakkaasti ajatelleeni: En tule enää koskaan elämässäni käymään täällä. Toteamus ei pitänyt sisällään minkäänlaista pettymystä Afrkkaan, päinvastoin. Olin kahden viikon aikana ehtinyt rakastua maahan ja maanosaan ja elänyt elämäni hienoimpia hetkiä aviomieheni kanssa.

Vuosi sitten kesällä olin jo varma, että lähden vielä uudelleen Arushaan. Rakkaat ystäväni ja opettajakollegani Antti Komulainen ja Eva Forssen olivat saaneet aikaan upean koulutuksen eteenpäinviennin ja avustusprojektin Arusha kuule-hankkeessa http://www.fsea.fi/ ja pohdin omaa osaamistani tämän hankkeen eteenpäinviemiseksi. Alustavat keskustelut uudesta Afrikan reissusta olivat tuloillaan.

Yllättäen sain houkuttelevan tarjouksen myös siskoni ystävältä, joka työskentelee Tumani yliopistossa Makumirassa Tansaniassa. Yliopistossa toteutetaan Suomen Lähetysseuran organisoima opettajien täydennyskoulutushanke, jonka kolmas osa-alue on opettajien kouluttaminen oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja osallistavien menetelmien käyttöönotossa. Hankkeeseen on valittu 20 alueen koulua ja noin 100 opettajaa, joiden kanssa pääsen vertailemaan kokemuksiani opettamisesta. Hanktesuunnitelma oli kuin minua varten tehty. Lisäboostia lähtöön sain Helsingin kaupungin kouluverkkouudistuksista - virkani siirtyminen uuteen kouluun mahdollisti hengähdystauon yli 30 vuoden opettajan työstä. Edessä on puolen vuoden vuorotteluvapaa ja kolmas Afrikan matka Tansaniaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti