Tänään
sunnuntaina on kotipäivä. Ihanaa, ei tarvitse lähteä minnekään. Aamu alkoi
ennen kello viittä, kukot täällä campus-alueella tulevat hulluksi ja aloittavat
hommansa herättämisessä. Aurinko nousee kuuden ja seitsemän välillä. Yritin
pysytellä vuoteessa vähän pidempään, sillä tämä on ensimmäinen päivä pariin viikkoon
ilman ohjelmaa. Tai no, ohjelmaa on. Kotihommia.
Taloni on
puolikas, ja siinä on olohuone, keittiö ja kaksi makuuhuonetta. Kylpyhuoneessa
on amme, jonka pohja paistaa emalin läpi mustana. Asunto on siivottu, mutta
kuluneet pinnat antavat vaikutelman liasta. Tarkoitus on laittaa paikat kuntoon
oman maun mukaan myös siivouksen suhteen.
| Makumiran ylioistokampuksen koti,etupiha. |
Aloitin aamun
purkamalla käsienpesulavuaarin hajulukon. Nyt vesi valuu kohtuullisesti
viemäriin, mutta rassaamisen takia tiiviste vuotaa. Ei mennyt ihan nappiin.
Vettä tulee täällä Meru-vuoren alapuolella
hyvin. Lämmintä vettäkin on ollut aina tarvittaessa. Asetan itse sähköboilerin
päälle katkaisimesta, kun haluan päästä suihkuun. Vesivaraaja pitää veden
kuumana toista vuorokautta.
Juomaveden keitän
ja suodatan, varmuuden vuoksi. Muovipullot ja niiden hävittäminen ovat iso
ongelma täällä. Minkäänlaista jätteiden keräystä ei ole, ainakaan täällä.
Ihmiset kaivavat pihalleen jätekuopan ja joskus polttavat jätettä pihoillaan.
Oma jätekuoppani on vielä kaivamatta. Huhtaan, että ensi vuonna muovipussit
kielletään koko Tansaniassa. Eipä haittaisi, sillä ympäristön suojelussa olisi
työsarkaa.
Asunnossa on
olohuoneessa takka, joka vetää hyvin. Puut hankitaan keräämällä sieltä, missä
niitä on. Itse ajattelin tunnelman takia kerätä risuja ja puunpalasia ja
sytyttää takan. Poltan palavan jätteen takassa. Toistaiseksi olen polttanut
takassa vain kynttilöitä.
Tiistaina sain
jääkaapin ja asensin sen tyhjään makuuhuoneeseen, sillä pidän ison pöydän
mieluummin keittiössä. Eniten asunnossa häiritsee verhot, jotka ovat miten
sattuu.Pidikkeet on olemassa, mutta jostakin syystä verho on laitettu oranssiin muovinaruun riippumaan ja tiedättehän miten ne silloin roikkuvat. Tänään tämä mama laittaa verhopidikkeet kuntoon ja silittää olohuoneen ikkunaan
tökätyt ruttuiset ruutukankaat verhon näköisiksi. Ikkunoiden peseminen on
ohjelmassa myös.
Jos tulette Afrikkaan
tai Tansaniaan, tuokaa kotiin mukananne tiskiharja. Itse suosin myös
hansikkaita, joita Katri-ystäväni ihmetteli. Mihin niitä tarvitaan?
| Tiskaus. Uudet vadit hankin. |
Useimmilla
opettajilla täällä campus-alueella on kotiapulainen, joka hoitaa tiskin ja
ruoanvalmistukseen liittyvät tehtävät. Ruoka valmistetaan alusta asti itse,
joten ainesten hankkiminen, mahdollisesti perkaaminen vievät aikaa. Työpäivät
ovat pitkiä 8 -17, lounas kello noin kello 13.
Kotiapulaisen
lisäksi campuksella on lukuisia määrä pihamiehiä, jotka hoitavat villisti
kasvavat pihat. Oma pihani on asumattoman näköinen ja ankea. Minulla on
papaijapuu, josta saa kohta hedelmiä. Lisäksi on avocadopuu, mutta ne on jo
syöty, banaanipuu ja olisiko taatelipalmu. Naapurilla on pihassa kanoja – lähes
kaikilla asukkailla on. Joillakin on lehmä. Melkein kaikki kasvattavat kasvimaalla
jotakin syötävää ja myyvät niitä meille muille. Pihoissa kasvaa papuja,
pinaattia, maissia ja viljaakin, joka on nyt kerätty ja uutta aletaan kylvää.
| Odotan, että nuo papijat kopsahtavat maahan ja pääsen syömään ne. |
Vaikka on päivä
on harmaata ja pilvistä, lämmintä kuitenkin. Muutama päivä sitten palelimme
kaikki. Aklimatisointi uuteen ilmastoon kestää pari viikkoa, valistettiin.
Täällä on nyt Tansanian talvessa samanlaista kuin Suomessa kesällä.
Sähköä on täällä
Makumirassa riittänyt muutamaa lyhyttä sähkökatkosta lukuun ottamatta.
Suomalaiset ystävät kävivät kylässä Arushasta, 20 km päästä ja heillä oli ollut
yli viiden tunnin sähkökatkoja. Sähkö taitaa tulla tänne vesivoimasta vuorilta.
Sähkölamppuina on aika ikävät loisteputket ja energiansäästölamput. Varjostimet
puuttuvat monesta kodista, tästäkin.
Sain lämpöpatterin
ja aurinkovoimalla toimivan yövalon FELM:n työntekijöiden tavaroista, astiat
myös. Ne odottavat vielä pesua käyttökuntoon.Lämpöpatterin avulla kuivatin asumattoman talon huoneet huone kerrallaan asumiskuntoon.
Sunnuntaipäivän
vietto sujuu nyt kivasti Spotifyn ja oman musiikin kanssa. Siivous on tehty ja
lähden kävelemällä muutaman kilometrin päähän lounasta jahtaamaan. Samalla voi
opetella Kiswahilin sanoja.
| Takapihalla olisi raivaamista, mutta miten kehtaa huomauttaa naapurille, että hän on valunut minunkin puolelleni. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti